Eilen oli tullut labrakokeista kirje, jossa vain kerrottiin, ettei suurentunutta riskiä ole ja jatkotutkimuksiin ei ole tarvetta. Sinällään mukava, ettei tuohon kirjeeseen laiteta tarkempia lukuja vaan ainoastaan tieto, ettei ole syytä huoleen.
Aikaisemmin olin hieman huolestunut hieman alhaisen S-PAPP-A-tuloksen sekä niskaturvotuksen vuoksi (vaikka se olikin alle kaksi milliä). Itselleen tekee ainoastaan hallaa, jos lukee nettikeskusteluja ja suhteuttaa niitä omaan raskauteensa. Jokainen raskaus on yksilöllinen ja tuloksia on turha tuijottaa. Jokaisella meillä on riski - oli luku mikä tahansa. Asiaa ei pitäisi liiaksi ajatella. Meille on annettu jokaiselle juuri meidän oma pieni...
Pelkäsin kyllä jo ennen raskautta, että mut pistettäisiin siihen lapsivesitutkimukseen.. En luultavasti edes olisi mennyt siihen, vaikka sitä olisi ehdotettu. En luota kovin paljon noihin lukuihin, enkä usko, että ne kertovat loppujen lopuksi kovin paljoa. Äidilleni sanottiin aikoinaan, että hänen vatsassaan kasvaa suurella todennäköisyydellä down-lapsi. Pitkän pohdinnan jälkeen hän suostui jatkotutkimukseen, jonka vuoksi veljeni meinasi kuolla kohtuun. Aina sanotaan, että keskenmenon riski on lähes olematon lapsivesitutkimuksessa, mutta joku siihen prosenttiinkin aina osuu. Tutkimuksen jälkeen äidilleni kerrottiin, että lapsi on täysin terve - veritutkimukset oli ainoastaan tehty vähän väärään aikaan ja tulokset olivat sen takia hälyyttävät. Pian jo väitettiin, että veljeni tulee kuolemaan lähes 100% varmuudella vatsaan. Onneksi hän kuitenkin selvisi raskauden loppuun kaikesta huolimatta.
Jos vielä tulen joskus uudelleen raskaaksi, en varmaan osallistu veriseuloihin. Ne ovat aiheuttaneet itselleni turhaa huolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti