Mulla on ollut aika helppo alkuraskaus, koska en ole kärsinyt pahoinvoinnista yms. Nyt kuitenkin muutama päivä sitten alkoi etova tunne ja vähän sellainen tukalakin... Kummallista, kun näillä viikoilla pahoinvoinnin pitäisi nimenomaan helpottaa.
Vatsa on vaihtelevasti turvonnut. Kävin yhdessä vaiheessa jo ostamassa mammahousutkin ja muita mammavaatteita, kun alkoi vatsa olla sellaista kokoa, että oltaisiin varmaan muuten töissä huomattu. Nyt esim. vatsa on kuitenkin suhteellisen tasainen ja ei niin helposti huomattavissa. Alavatsalla näkyy pienen pieni kumpu. Minulla on tosin taaksepäin kallistunut kohtu, joten voi olla, ettei raskaus näy aivan pian.
Unohdan hyvin usein edes olevani raskaana. Joka aamu yllätyn kun tajuan asian. Olen halunnut tätä jo niin kauan, että sitä on vaikea edes todeksi uskoa. Kamalan malttamaton olo ja haluaisin jo nähdä pikkuisen kunnolla ultrakuvissa. Tärkeää olisi myös, että mieskin pääsisi mukaan katsomaan pikkusta.
Sukulaiset ovat suhtauneet todella hyvin asiaan ja ovatkin oikeastaan aika innoissaan. Ihmetystä olemme saaneet mm. sen vuoksi, ettemme ole menneet vielä kihloihin/naimisiin. Ei olla haluttu pitää sen suhteen kiirettä, koska ei nähdä sitä niin tärkeänä asiana. Kuitenkin ainakin kihlautuminen olisi kiva juttu ennen vauvan syntymää.
Vaikka raskaus onkin näin alussa, olen tehnyt jo pieniä ostoksia. Alla olevassa kuvassa muutama kirppikseltä parilla eurolla löytämäni vauvanvaate sekä ystäväni tekemä imetyskoru:
Lisäksi käytiin Lidlissä ostamassa kaikkea kivaa, kun niin halvalla sai, heh. Noi turvajutut etenkin on todella kivoja, koska olisin ne muutenkin jossain vaiheessa hommannut:
Tultiin tänään kotiin ja voi mikä ilo mulla tuli, kun huomasin ultrakutsun tipahtaneen postistamme. Nyt tiedän, milloin nään pavun ensimmäisen kerran kunnolla sekä milloin ehkä näen tulevan lapsemme sukupuolen.
Tärkeät päivät:
- 18.10.2016 : nt-ultra
- 13.12.2016 : rakenneultra
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti