Nimipohdintaa

(c) mumsnet.com

Olen huomannut, että nimimaku menee täysin sen perusteella, minkä nimisiä ihmisiä on elämässään tuntenut ja minkälainen tunne mistäkin nimestä välittyy. Lapsena ajattelin, että jokaiseen nimeen yhdistyy joku väri ja että jokainen nimi on jonkun "värinen". Ajattelin esimerkiksi, että Venla on keltainen, Rosa on punainen, Niina on keltainen, Paula on ruskea ja niin edelleen. Todella erikoinen ajattelutapa. Osaan kyllä edelleen kuvitella jokaiselle nimelle jonkun värin.

Olemme pohtineet jo reilu vuodenkin välillä nimiä mieheni kanssa. Meillä on hieman erilainen nimimaku, mutta välillä saatamme olla yhtä mieltä jostain nimestä.

Tuttujen ja julkkisten nimet

Salkkarit ovat pilanneet monta hyvää nimeä. Tykkäsin monesta nimestä, kunnes ne saivat Salatuissa elämissä jonkin "persoonan/identiteetin". Etenkin riippuen siitä, millainen henkilö kyseisessä sarjassa oli. Pidin ennen Sebastian, Mikael, Miska, Isabella, Marianna ja Alissa nimistä. Nyt kun nimet ovat saaneet identiteetin sarjassa, ne kiinnostavat hieman entistä vähemmän.

Monet nimet ovat myös pyyhittyjen listalla sen vuoksi, että jonkun läheisen ystävän, tutun, tutun lapsen tai vaikkapa kouluaikaisen kiusaajan nimi on ollut sellainen. Kun tähän yhdistetään myös miehen tutut, niin rajattu määrä on melko suuri.

Nimet, jotka tarkoittavat myös jotain muuta

Kaisla, Lumi, Pyry, Meri, Tuuli, Vilja, Rosa, Lilja, Kirsikka, Aamu... Niitä on aika monta. Itse tykkään todella monista tällaisista nimistä, mutta mieheni taas ei tykkää. Hänen mielestään lasta saatetaan kiusata nimen vuoksi, mikäli se tarkoittaa myös jotain muuta. Itse en ajattele niin, mutta toisen päätä on aika vaikea saada käännettyä, kun muutenkin haluaisin, että myös puoliso tykkäisi lapsensa nimestä.

Tietenkin on sitten niitäkin nimiä, joiden toinen merkitys ei ole niin miellyttävä, kuten Jorma, Yrjö, Urpo, Jonne jne. Nimet ovat saaneet negatiivisen merkityksen, vaikka ne eivät sitä alunperin olekaan olleet. Voisi sanoa, ettei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä, mutta kyllä silti miettisin kaksi kertaa, ennen kuin lapseni tänä päivänä Yrjöksi nimeäisin.

Uudelleen suosituksi tulleet nimet

Senhän varmasti moni on huomannut, että vanhat nimet tulevat aina välillä taas uudelleen käyttöön. Ihmiset kyllästyvät joka puolella raikuviin nimiin ja päättävät haluavansa jotain uutta. Lähipiiristä löytyy paljon nimiä, jotka ovat olleet omaan syntymäaikaan suosittuja, joten tuttujen nimiä ei lapsille haluta – halutaan jotain uutta. Mikäs sen parempaa kuin kaivaa vanhat nimet esille ja valita sieltä sopiva. Pian uusi aikakausi on syntynyt ja top-lista täyttyy uusista – tai siis vanhoista nimistä. Yhtäkkiä Kalevikin saattaa olla todella trendikäs ja nykyaikainen lasten nimi, kunnes se taas joku päivä muuttuukin vanhan miehen nimeksi ja Jalmari onkin paljon parempi nimi lapselle.

Kansainväliset ja erottuvat nimet

Monet vanhemmat haluavat, että heidän lapsensa nimi "eroaa massasta", on kansainvälinen ja muuta vastaavaa. Nimeä saatetaan valita myös ajattelematta, pitäisikö lapsi itse siitä. Nimi saatetaan keksiä vaikkapa lempiartistin perusteella, nappaamalla nimi ulkomailta tai yhdistelemällä erilaisia massasta erottuvia nimiä. Myös omassa lapsuudessani kaikki puhuivat, kuinka heidän lapsestaan tulee "Wilhelmiina Alexandra Josefiina Virtanen" tmv. Eipä siinä mitään vikaa ole ja loppupeleissä vanhemmat kuitenkin nimen päättävät. Kuitenkin järkeä pitää käyttää ja mielestäni huumorinimet kuten Anu Saukko, Unelma Sirpaleena ovat ikäviä lasta ajatellen.

Lopputulos

Itse olen tosin aina tykännyt lyhyistä ja ytimekkäistä suomalaisista nimistä. Monta nimeä vielä pyörii mielessämme ja niitä pyörittelemme vielä miehen kanssa rauhassa ja pohdimme. Äitikin on neuvonut, ettei nimeä kannata etukäteen liikaa miettiä. Se saattaa tulla mieleen sillä hetkellä, kun syntyneen lapsen näkee ensi kertaa. "Hei sehän näyttää aivan Pekalta!"