Viimeistä riskiviikkoa viedään siis... Sanotaan, että 12. raskausviikon jälkeen keskenmenoriski pienenee runsaasti. Monesti nuo keskenmenot kuitenkin huomataan vasta ensimmäisessä ultrassa, jossa huomataan, että sikiön kehitys onkin lakannut jo aikaisemmin/sydän ei lyö. Toistaalta keskenmeno voi ilmetä ennen ultraakin verenvuotona (vaikkakin pieni verenvuoto kuuluu myös normaaliin raskauteen eikä se aina välttämättä tarkoita mitään sen kummempaa).
Raskaudesta on tähän saakka selvitty ilman pahoinvointia, mutta nyt aivan lähiaikoina pahoinvointi on alkanut nostaa päätään. Aikaisemmin himoimani juustoiset/rasvaiset ruoat ällöttävät ja saavat inhoreaktioita aikaan. Kesken ruoan syömisen saattaa alkaa ällöttämään ja tekee mieli juosta vessaan oksentamaan. Kuitenkaan en ole oksentanut ja pahoinvointi on pysynyt hyvin maltillisena.
Olen ollut nyt alkuviikon sairauslomalla, koska sairaustuin melko inhottavaan syysflunssaan. Olo on ollut aika voimaton ja tukkoinen, mutta lepo on auttanut jonkin verran. Lääkkeitä en halua ottaa, vaikka panadol onkin ihan ok - niin sanoi lääkärikin. Koitetaan nyt kuitenkin vielä pärjätä ilman.
Poikaolo vain vahvistuu vahvistumistaan ja olenkin alkanut näkemään unia, joissa ensimmäisessä ultrassa huomataan sikiön olevan poika. Eihän sukupuolta tuolloin muutenkaan vielä nähdä (paitsi joissain erittäin harvoissa tapauksissa), mutta unet on unia.
Muuten oireet ovat pysyneet aika vähäisinä. Aika paljon on ollut alavatsan nippailua ja turvotusta, mutta muuten meinaan usein jopa unohtaa olevani raskaana. Vatsan koko vaihtelee koko ajan turvotuksen mukaan.
Mielenkiinnolla odotan tulevaa ultraa sekä ensimmäisiä liikkeitä (joita ei tosin vielä muutamaan viikkoon voikaan tuntea). Eilen tunsin kohdun seutuvilla erikoista kuplintaa, mutta luultavasti oli jotain omaa kehon pörinää, kun viikot vasta niin vähäiset. Kuitenkin hiukan jopa säikähdin tunnetta.
Luin tänään, että vauva alkaa kuulemaan ääniä (mm. äidin sydänäänet ja vatsanmurinat) viikolla 17. Aika jännää.
Hyviä vointeja ja mukavia hetkiä odotukseen! :) Meilläkin laskettu aika ensi vuoden huhtikuussa. Jäinkin seurailemaan teidän matkaa. :)
VastaaPoistaKiitos paljon ja samaa sinulle! :) Mukava kuulla, että on joku joka kulkee samaa matkaa ja kokee samassa tahdissa raskauden. Liityin myös blogisi seuraajaksi. :)
VastaaPoista