Laskettu aika ja neuvola

Tänään pärähti tosiaan täydet 40+0 viikot ja edelleenkään ei mitään tunnettakaan, että olisi vauva syntymässä. Taitaa olla vähän niin kuin äitikin ja syntyä vasta toukokuun puolella. Itsekin synnyin siis kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen ja sen vuoksi vasta toukokuussa. Minun laskettu aikani olisi ollut jo 24.4. Olen siis osannut odottaakin tätä.

Neuvolassa oli virtsan proteiinit taas plussalla ja tällä kertaa ensikertaa jopa kolmella plussalla. Verenpaineet olivat kuitenkin normaalit (muistaakseni noin 129/83) ja paino oli jopa hieman laskenut viime kerrasta.

Juteltiin taas niitä näitä ja kuunneltiin sydänääniä. Poitsu on niin kova meuhkaamaan, ettei ääniä ole voinut enää moneen kertaa meinannut saada ja niiden otossa aina kestää jonkun aikaa. Veikkaukseni vauvan laskeutumisesta piti aika hyvin paikkansa, sillä viime kerralla sf-mitta oli 30 cm ja nyt vain 28 cm. Ei siis ihme, että yöt menee vessassa ravatessa ja tuntuu kuin pää syntyisi jo.

Neuvolatäti oli sitä mieltä, että hyvin voisin synnyttää kättärillä ja että kyseinen homeongelma on ollut siellä jo kauan. Myös vanhempamme ovat sanoneet samaa, joten voi olla, että uskaltaudun silti sinne. Se on äitini sekä äidin äitini synnytyssairaala ja saanut noin muuten kyllä kehuja.

Varattiin vielä uusi ajalle rv 41+0. Henkilökohtaisesti itse toivon, että poika lähtisi kuitenkin syntymään ennen tuota ensiviikon torstaita... Mikäli ei ole silloinkaan syntynyt, niin seuraava aika annetaan suoraan kättärille ja siellä sitten mietitään, pitääkö alkaa jossain vaiheessa käynnistelemään vai mitä tehdään.

Alan olla niin kypsä. Vatsa on painava, suuri ja tiellä. Unohdan aina, etten voi juosta. En voi nukkua lempiasennossani eli vatsallani. Nenä on jatkuvasti tukossa ja saan vain vaivoin henkeä. Hengästyn helposti ja en voi liikkua niin kuin haluaisin. Minun tulee välttää tiettyjä ruoka-aineita ja en ole voinut värjätä hiuksiani. Kävelyni on hidasta ja hassun näköistä. Hormonit heittelevät ja stressaa. Pahin on tämä stressi ja unettomuus. Mieskin sanoo, että syntyisi jo, niin loppuisi tämä stressaaminen! Joka ilta pyörin ja mietin, syntyykö se tänä yönä vai heräänkö taas normaaliin puuduttavaan päivään?

Kärsimättömyyden alkaa huomaaman jo läheisistä ihmisistä. Kaikki vain odottavat, milloin ilmoitamme olevamme synnyttämässä. Mies pelkää olla töissä, jos synnytys käynnistyykin ja hän joutuu lähtemään kesken kaiken pois. Muut hokevat, että ei sinne vatsaan ole yksikään vauva koskaan jäänyt ja vauva tulee kun on itse siihen valmis. Tiedänhän minä sen, mutta se ei tee odottamisesta yhtään helpompaa.

Huomenna taas viemään Hussiin pissanäytettä vaikka neuvolatätikin oli sitä mieltä, että tuskin kyse on mistään ihmeellisestä, kun vointini on hyvä ja kaikki arvot myös. Se pitää kuitenkin varmuuden vuoksi testauttaa.

Minne synnyttämään?

Mullahan on ollut alusta asti ajatuksena mennä synnyttämään kättärille sitten, kun sen aika tulee. Huomenna on laskettu aika ja uutissivustot ovat täyttyneet uutisista, joiden mukaan kätilöopisto suljetaan seuraavan puolen vuoden aikana. Synnytyssairaalassa on havaittu mm. sädesientä ja henkilökunta on sairastunut.

Vasta puhuttiin naistenklinikan kosteusongelmista ja muutenkin tuntuu, että vähän siellä sun täällä on vastaavia ongelmia. Ei tekisi mieli synnyttää yhtään missään ja eniten tuntuu pahalta henkilökunnan puolesta, jotka joutuvat tuollaisissa oloissa työskentelemään.

Aika alkaa tosin loppua ja jännitys tiivistyä. Jonnekin se on pakko mennä synnyttämään. Olen nyt itse suunnitellut hakeutuvani jorviin synnytyksen käynnistyessä, mikäli sinne vain mahtuu. Hyvä ystäväni synnytti siellä vähän aikaa sitten ja olen saanut häneltä kehuja kyseisestä paikasta. Se oli myös ensimmäinen paikka, jota neuvolassa minulle suositeltiin.

Alkaa vaan jännittämään, miten nämä kaikki sulkemiset ja muut ongelmat vaikuttavat siihen, miten synnyttämään enää mahtuu. Tällä hetkellä en ole edes osannut varautua tilanteeseen, jossa mihinkään tietämiini paikkoihin ei mahtuisikaan synnyttämään ja minun tulisi lähteä kauemmaksi, vieraalle alueelle synnyttämään. Nykyään kun ei synnäreille oteta kun vasta sitten, kun synnytys on kunnolla käynnissä, niin mitäs jos siinä vaiheessa en sitten mahdukaan mihinkään? Soitanko ambulanssin vai joudunko synnyttämään yksin kotona? Kamalaa paniikkia näin ensiodottajana.

Koitan olla aiheuttamatta itselleni mitään viimehetken paniikkeja. Vielä ei ole edes tuntemuksia, että synnytys olisi lähestymässä, mutta kyllä näitä jo valmiiksi miettii. Huomenna sitten neuvolaan, koska ei se vauva olekaan vielä syntynyt ennen laskettua aikaa...

Viikonloppu ja lapsimessut

Ajeltiin lauantaina miehen kanssa lapsimessuille, koska olin saanut meille ilmaiset liput. Parkkimaksu oli hieman tyyris, mutta en olisi enää tässä vaiheessa jaksanut lähteä sinne julkisillakaan ja kaivattiin kuitenkin vähän vaihtelua meidän arkeen.

Käveltiin lapsimessu-osio aika hyvin läpi, mutta vaikka oltiinkin jo aikaisin messuilla, niin ruuhka oli kamala ja kävely teki todellakin tuskaa. Messut olivat täynnä vaunuja ja en todellakaan ollut ainoa "pallomaha" kyseisessä hallissa. Vaatekojut olivat täynnä mammoja ja vaatteita suorastaan revittiin käsistä. En viitsinyt kaikissa sen takia edes käydä ja yritin muutenkin vain vältellä törmäyksiä mahani kanssa. Tuntui muutenkin, että vaatevalinnat sopivat parhaiten tytöille (mekkoja ja pinkkejä röyhelövaatteita), joten kamalasti en löytänyt mitään ja olin myöskin aika huono bongailemaan alennuksia... Kuitenkin muutama vaate löytyi, joskin olin katsonut mini rodinin jumpsuitin hinnan vähän väärin ja se maksoikin enemmän kuin olin ajatellut... Mies kun siellä kassoilla aina luikki ruuhkan keskellä, niin ei kehdannut kuulemma olla enää ostamattakaan sitä.

Käytiin myös yläkerrassa eläin- ja outletpuolella. Sieltä sain porukoillani asuvalla haukulle vähän ilmaisherkkuja ja lisäksi löysin itselleni outlet-puolelta todella kivoja vaatteita! Legginsit, siipi-paita ja pitkä remmipaituli maksoivat kaikki yhteensä vain 20 euroa. Samasta osiosta ostin myös alennuslaukun äidille aikaisena äitienpäivälahjana. Laukku oli nuden värinen ja sen toista puolta koristi blingit. Sisällä oli lisäksi myös pienempi samanvärinen rusetillinen nahkalaukku. Laukkusetti maksoi alennuksen kanssa vain reilut 20 euroa.

Kiertelyn jälkeen olin aivan poikki ja päätimme suunnistaa kohti autoa. Selkään särki ja olo aika väsynyt. Enää en kyllä koskaan menisi näin myöhäisessä vaiheessa yksillekään messuille kiertelemään (rv 39+2). Olisi varmaan ollut mukavampi kokemus aikaisemmassa vaiheessa, kun olisi voinut rauhassa kierrellä ja tutkia, kuunnella esityksiä yms.

Ajoimme vanhemmilleni, jossa kävimme kävellen hakemassa porukalla kahvipullat lähileipomosta. Juteltiin ja vietettiin rentoa päivää, tehtiin ruokaa ja syötiin. Illalla käytiin vielä miehen kanssa saunomassa, jonka jälkeen selkääni alkoi särkeä aivan kamalasti. Kipu tuntui lähinnä keskiselässä ja etenkin sivuissa, kylkiluissa. Välillä kipu heijasteli myös ylävatsaan ja ajoittain myös alavatsalle. Kipu koveni ja pahimmillaan se oli ehkä 7/10 asteikolla. Mietimme, pitäisikö soittaa synnärille vai mitä kannattaisi tehdä.

Päätin mennä nukkumaan ja katsoa, saisinko kipuni kanssa unta. Kipu kuitenkin tuntui vielä pahemmalta maatessa ja luulin, että se on tasaista supistusta tai jotain muuta kummallista. Päätin soittaa synnytyssairaalaan ja kysyä neuvoa. He sanoivat, että selkäni on saattanut myös rasittua messuilla, mutta että alavatsan ajoittaiset kipuilut voivat olla supistusta. Sain neuvoksi ottaa kaksi panadolia ja odottaa 1,5 tuntia. Jos kipu ei hellittäisi, pitäisi kokeilla kuumaa suihkua ja jos sekään ei auttaisi, niin uusi soitto synnärille.

Paruin puhelun jälkeen jo lattialla, koska kipu oli todella kova ja itselläni ei ollut panadoleja mukana. Pelkokin valtasi mieleni ja ihmettelin, mitä se kipu oikein oli. Lopulta isä löysi jostain panadoleja ja otin niitä ohjeistuksen mukaan kaksi. Lisäksi äiti hieroi selkäpuolelta kylkiluitani (tai niin kuin hän niitä nimitti, "enkelin siiviksi") sekä niskasta/takaraivostani ns. akupunktiopisteitä. Se tuntui helpottavan ja selkäni rentoutui. Vähän vielä särki nukkumaan mennessä ja kaikki nukuttiin aika huonosti koko yö miettien, täytyykö lähteä synnyttämään, mutta kipu kuitenkin kaikkosi nukahdettuani ja aamulla olo oli taas aivan normaali.

Päätimme sitten ajaa vielä miehen vanhemmille syömään. Olimme sielä aika kauan, söimme ja juttelimme. Mietimme, näimmekö nyt viimeistä kertaa heidät kaksin (tai no, kolmehan meitä nytkin on, mutta yksi on vielä vatsan sisäpuolella). Otin vielä yhden kuvankin vatsastani, joka saattaa jäädä viimeiseksi masukuvaksi, ellei raskaus veny kamalan pitkälle. Kuvassa masu siis rv 39+3.

Mies löysi porukoiltaan vanhat Miina ja Manu -kirjasensa ja otti ne sekä kaksi lapsuusleluaan mukaansa. Löysimme myös hänen vanhan ultrakuvan ja minun piti päästä heti vertailemaan kuvia.

Miehen ultakuva on yläpuolella ja papusen alapuolella. Vielä on mahdoton huomata yhtäläisyyksiä, mutta omaan silmääni papun pää näyttää vähän pyöreämmältä ja nenä lyhyemmältä. Enemmän siis kuulostaa omilta kasvonpiirteiltäni, mutta sen näkee vasta sitten, kun saamme pojan tänne. ♥ Toivottavasti siihen ei menisi enää kovin kauaa...

39. raskausviikon masu

Nyt mennään rv 38+5 ja ei ole vielä tullut sellaista vahvaa tunnetta, että nyt lähdetään synnyttämään! Menkkamaisia jomotuksia on ollut alaselässä ja -vatsassa, mutta varmaan vaan paikat kypsyttelee itseään tulevaa varten. Pää on aika varmasti jo laskeutunut hyvin, kun on tullut kovia liitoskipuja, jatkuvaa vihlontaa alavatsalla ja myös jatkuvaa pissahätää.

Alan kyllä olla jo aika valmis synnyttämään. Eihän tässä enää muutakaan vaihtoehtoa ole, joten mieluummin hoitaisin nyt sen heti pois alta. Mielessä pyörii koko ajan, että siellä se vaan kasvaa kokoaan ja synnytys vaikeentuu, vaikka parempihan se on, mitä lähempänä laskettua aikaa syntyy. Tämä malttamattomuus on silti aivan kamalaa, kun ensimmäistä odottaa.

Olen jo alkanut pohtimaan tulevaa synnytystä. Sairaalakassi on ollut valmiina jo jonkin aikaa ja sänkyyn on laitettu pyyhe mahdollisen lapsivedenmenon vuoksi. Kelataksin numero on tallennettu ja myös kättärin numero on molempien kännykässä. Seuraavat kolme viikkoa ovat jännää aikaa, kun ei voi ennustaa lapsen syntymää.

~ Edelliset masupäivitykset löydät linkkien takaa ~

♥ 37. raskausviikon masu ♥ 35. raskausviikon masu ♥ 32. raskausviikon masu ♥ 29. raskausviikon masu 

♥ 24. raskausviikon masu ♥ 21. raskausviikon masu ♥ 19. raskausviikon masu ♥ 16. raskausviikon masu 

♥ 15. raskausviikon masu ♥ 14. raskausviikon masu ♥ 13. raskausviikon masu ♥ 12. raskausviikon masu 

♥ 11. raskausviikon masu

Pääsiäisaika

Miehellä oli mukavasti myös vapaata pe-ma, joten saatiin vielä viettää viimeisiä kahdenkeskeisiä hetkiä. Välillä tuli tosin aika tylsää ja keskusteltiinkin, ettei malteta odottaa, että saadaan vauva tänne ja päästään ajan kanssa sen kanssa tekemään asioita perheenä.

Päätettiin siivota perjantaina koko asunto vauvaa varten nyt, kun laskettuun on enää vähän aikaa. Pestiin pölyt rätin kanssa kaikkialta, imuroitiin, pestiin lattiat ja järjestelin meidän olohuoneen tv-hyllyn jo niin, ettei taapero saa vedettyä elokuvia hyllyltä alas. Pleikkari nousi asteen ylemmäs ja kaappien oviin tulee lukitukset. Sängynkin lakanat vaihdettiin ja pestiin pyykkiä sekä järjesteltiin keittiökaappeja. Nyt on vauvan hyvä tulla ja asunto puhdas.

Lauantaina käytiin hakemassa kirjakaupasta yksi vauvakirja, jota olen halunnut päästä jo täyttelemään odotuksen osalta. Lisäksi ostettiin muistikortti järjestelmäkameraan sekä uusia lakanoita sänkyymme (edelliset ovat liian pieniä - meidän edellisen sängyn lakanoita). Cittarista vähän ruokaa ja sen sellaista.

Muutenkin loma meni rentoillessa. Syötiin pääsiäissuklaita, tehtiin pannaria ja sen sellaista. Pesin ja silitin viimeiset vauvanvaatteet. Eilen alkoi jo vähän menkkajomottelemaan alaselkään ja -vatsaan. Oli myös kuumeinen olo koko loppuillan, jatkuva pissahätä ja outo olo, mutta eipähän ainakaan synnytys alkanut vielä yön aikana. Yhtenä kappaleena siis ollaan edelleen nyt rv 38+5. 9 päivää laskettuun siis! Vähiin käy päivät.

Postipaketti sekä neuvola

Tänään alkoi 39. raskausviikko ja laskettuun aikaan on enää tasan kaksi viikkoa. Mulla olikin tänään toiseksi viimeinen neuvola-aika (mikäli vauva siis syntyy lasketun ajan tienoilla eikä mene paljoa yli). Kaikki oli hyvin. Sf-mitta oli edelleen vain 30 cm. Siitä ei ole kuitenkaan sanottu mitään ja oletan vauvan kasvavan normaalisti käyrällä.

Eväät synnärille

Juteltiin raskausdiabeteksesta, elämästä raskauden jälkeen, synnytyksestä ja tähän astisesta voinnista. Sain paljon kaikkea vinkkejä ja neuvoja loppuraskauteen. Ei meinattu millään saada kuunneltua tarpeeksi pitää aikaa vauvan sydänääniä, kun se pakeni aina ultralaitteen alta. Hyvin se sydän kuitenkin siellä hakkasi. Turhaan olin myös jännittänyt vaihtelevia liikkeitä ja hikan vaihtelevaa paikkaa, koska ainakin terveydenhoitaja sanoi, että pää tuntuu olevan alhaalla; ei vielä täysin laskeutunut, mutta alhaalla kuitenkin.

Niin sitä neuvolassakin sanottiin, että yritä nyt loppuaika rentoutua ja älä liikaa mieti, että vauvan pitäisi syntyä juuri laskettuna aikana ja että parempi mitä lähempänä laskettua aikaa syntyy. Ei ole tarpeen turhaan käynnistää etuaikaan tai edes yrittää saada synnytystä käynnistämään ennen laskettua aikaa. Hänen mukaansa on vauvalle paras, että hän saa olla koko oletetun raskausajan masussa. Olo vaan alkaa olla väkisinkin malttamaton ja joka päivä vaan odottaa, että näkisi jo pikkuisen ensimmäisen kerran.

Eilen haettiin postipaketti, jonka miehen mummi oli meille lähettänyt. Paketissa oli maitosuklaata, kirje, vauvakirja sekä paljon kaikkea ihanaa itseneulottua. Mukana oli myös vauvapeitto meidän pienelle. Olin ihan innoissani noista kaikista ja todella liikuttunut myös. Niin ihana mummi hänellä ♥ Harvoin tapaa niin hyväsydämisiä, lämpimiä ja ihania ihmisiä kuin hän. Oikea enkeli.

Lisäksi tilasin yksi päivä itselleni EMP:ltä vähän vaatteita ja haettiin myös se paketti samalla postista. Olivat oikein mukavan näköisiä ja sellaisia kuin olin ajatellut. Vihreä timon ja pumba -mekko tulee etenkin kesällä käyttöön.

Mitäs muuta? Loppukuusta olisi tosiaan ystäväni lapsen ristiäiset. Myös hänen ristiäislahjansa tuli postissa ja paketoinkin sen jo ja kirjoitin kortin. Saa nähdä, päästäänkö ristäisiin vai ollaanko synnärillä. Lahja on nyt joka tapauksessa valmiina odottamassa.

Ainiin, sain lippuja lapsimessuille ja päästäänkin niihin tämän ystäväni kanssa. Otetaan myös nuo miehet mukaan. Toivon nyt ainakin, että vielä niihin ehtisin. Olisi kerrankin motivaatio käydä niillä!

Miehelläkin nyt mukavasti neljä päivää pääsiäisvapaata. Tänään taas saunaa, saunalimua ja 7 days to die -peliä pleikalla kahdestaan. Neuvolatätikin sanoi, että "viettäkää nyt aikaa kahdestaan, kohta teitä tulee olemaan aina vähintään kolme". Tiedän sen ja oikeastaan jo odotan sitä.

Ihanaa pääsiäistä toivoo minä ja papu!

Täysiaikaisuus saavutettu! Rv 37+0

En voi uskoa. Tänään vauva on täysiaikainen ja jos se syntyisi nyt, häntä ei enää pidettäisiin keskosena. Nyt voin sanoa, että alkaa oikeasti jännittää!

"Syntymä lähenee Vauvasi on nyt täysiaikainen, vaikka laskettuun aikaan on vielä kaksi viikkoa. 85 prosenttia vauvoista syntyy kaksi viikkoa lasketun ajan molemmin puolin, joten synnytät luultavasti seuraavien neljän viikon aikana." Pampersin sivuilta

Vatsalla on alkanut näkymään hauskaa keinumisliikettä, kun vauva harjoittelee hengitystään. Liikkeistä on muutenkin tullut selkästi vaikeampia, mutta todellakin tuntuvampia. Liitoskivut vaivaavat yhä, nenä on koko ajan tukossa ja hengittäminen on vaikeaa. Toivottavasti vauvan laskeutumisessa ei menisi enää kovin kauaa, että saisin taas paremmin henkeä... En muutenkaan pistäisi pahakseni, jos vauva syntyisi jo ennen laskettua aikaa.

Kaikki alkaa olla valmista

Tilasin tuossa yksi päivä nettikirpputorilta vauvalle Babybjörnin sitterin, jonka saa kankaita kääntämällä joko tummansiniseksi tai punaiseksi. Mukaan tuli myös kuvassakin näkyvä lelukaari. Sitterille lelukaarineen tuli käytettynä hintaa 51 euroa eli säästin mukavasti, koska netistä kun katselin, niin kyseisiä sittereitä saa halvimmillaan reilu satasella ja myös lelut maksavat erikseen. Tämä sitteri tosin vaikuttaa todella hyvältä, koska sen saa säädettyä kolmelle eri tasolle (yksi niistä on melkein pystytaso ja alin taas melkein makuuasento) ja jos vauva liikkuu siinä, niin sitterikin keinuu vauvan liikkeiden mukana. Tällä hetkellä kankaat ovat pakastimessa ja sen jälkeen menossa pesuun.

Tilasin samalla myös vauvalle pienen valkovihreäraidallisen marimekon paidan sekä purulelun, joka oli vielä paketissa, mutta maksoi silti vain jotain noin 3 euroa.

Käytiin eilen tosiaan hakemassa nuo tilaukset autolla postista ja samalla ajettiin lähelle ostamaan eräältä facebook-myyjältä 20 eurolla leikkimatto. Matto on todella hyvässä kunnossa, pesty ja kaikki osat ovat tallella. Ainoastaan patterit vaihdoimme siihen eilen ja nyt se toimii hyvin ja on kasattuna tuossa meidän lattialla... Saimme myytyä eilen ison olohuoneen pöytämme pois tieltä, joten nyt leikkimatto mahtuu lattialle oikein hyvin.

Mattokin on alunperin noin satasen hintainen, joten siinäkin säästimme. Se on ihanan värikäs ja varmasti vauvan mieleen. Ylhäällä oleva kukka vilkuttaa valoja ja soittaa musiikkia ja sen korkeutta saa säädettyä. Kaaresta roikkuu runsaasti kivoja leluja ja myös matossa on kiinni rapiseva lelu. Hauska lisä on myös peili, jonka saa asetettua vauvan kasvojen korkeudelle. Matossa on myös avattavat laidat, jotka suojaavat karvojen pöllymiseltä yms. Toivottavasti vauva viihtyy matossa ainakin, kun sitten kasvaa.

Aika paljon ollaan hankittu kaikkea käytettynä ja myös säästetty hankinnoissa. En olisi kylläkään ennen uskonut, miten paljon vauvallekin saa hankittua tavaraa. Vauvat ovat kuitenkin erilaisia, enkä voi vielä etukäteen tietää, viihtyykö meidän vauva sitterissä tai leikkimatossa tms. Se jää nähtäväksi.

Ystäväni lapsella on ristiäiset 30.4. ja minulla on laskettu aika 27.4. Jännityksellä odotan, pääsemmekö mieheni kanssa mukaan ristiäisiin vai olemmeko silloin synnytyssalissa. Tilasin eilen jo ristiäislahjan ja voin sen esitellä sitten, kun saan sen postista. Kovasti haluaisin päästä näkemään pientä tyttöstä ensimmäistä kertaa!

Tilasin eilen myös ihania vaatteita emp:ltä alennuksista. Eivät tosiaan välttämättä edes mene päälleni ennen kuin vauva on syntynyt, mutta hyvä olla kesäksi vähän jotain kivaa uutta itsellekin.

37. raskausviikon masu

Nyt mennään rv 36+5 ja kaikki on mennyt tähän asti aika hyvin. Neuvolalääkärin jälkeen tuntui koko illan siltä kuin olisi supistellut välillä, mutta ne menivät onneksi ohitse ennen nukkumaan menoa.

Vatsa sen kun kasvaa ja kasvaa vaikka sitä ei jostain syystä näistä kuvista niin hyvin huomaakaan. Voiko se yhä kasvaa? Kaipa se voi, kun kerran vauvakin voi. Sikiön koko pituus on tänään noin 44 cm ja paino 2700 grammaa (lähde: vau.fi).

Enää muutama päivä ja meidän poitsu on täysaikainen!

~ Edelliset masupäivitykset löydät linkkien takaa ~

♥ 35. raskausviikon masu ♥ 32. raskausviikon masu ♥ 29. raskausviikon masu ♥ 24. raskausviikon masu 

♥ 21. raskausviikon masu ♥ 19. raskausviikon masu ♥ 16. raskausviikon masu ♥ 15. raskausviikon masu 

♥ 14. raskausviikon masu ♥ 13. raskausviikon masu ♥ 12. raskausviikon masu ♥ 11. raskausviikon masu

Viikonlopun juttuja

Oli taas pitkästä aikaa ihanan rento ja mukava viikonloppu. Kävin perjantaina aamulla antamassa HUSsissa virtsanäytteen, koska neuvolassa oli proteiniit tosiaan plussalla. Tulokset saan tietää varmaan ensiviikolla.

Siivoilin kotona ja iltapäivällä mies tuli kaupan kautta kotiin. Oli ihana perjantai. Käytiin saunassa, tehtiin pizzakivellä herkullisia pizzoja, katseltiin elokuvia ja syötiin mutakakkujädeä. Oli todella rentouttavaa.

Lauantaina lähdettiin ajamaan ostoksille. Perjantaina vielä ärsytti maahan satanut lumi, koska meilläkin jo kesärenkaat alla, mutta se oli aika hyvin sulanut lauantaiksi. Vähän oli kyllä märkää ja liukasta ja vettä satoi, mutta juuri hyvä shoppailusää.

Käytiin palauttamassa kirjat kirjastoon ja vietiin heti sen jälkeen meidän vihkisormukset kaiverrettaviksi koruliikkeeseen. Suunnattiin sen jälkeen kirpputorille. Itse löysin sieltä poitsulle marimekon paidan 2 eurolla sekä hupparin 3 eurolla. Mies löysi vauvalle batmanpyjaman 4 eurolla. Muuta ei sieltä löydettykään, joten mentiin käymään vielä BR-lelukaupassa, josta mies löysi alennuksesta (n. 30 euroa) tuollaisen valoja vaihtavan ja musiikkia soittavan pehmolelupöllön vauvalle. Sen jälkeen päätettiin mennä syömään buffettiin, johon olin voittanut arvonnassa buffetin kahdelle.

Lopuksi mentiin karkkitorin kautta Citymarkettiin tekemään ruokaostoksia. Karkkitorilta löydettiin kivoja pääsiäisnameja ja muuta. Oltiin ihan ekaa kertaa autolla isommassa kaupassa kahdestaan ja tietty meni sitten enemmän rahaakin kuin koskaan ennen. Kerrankin pystyi raahaamaan kärryillä vishypaketteja ja monen päivän ruuat kerrallaan, joten citymarketista tuli ostettua kaikenlaista.

Kotona katsottiin taas elokuvia, juotiin kahvia kaupan mokkapalojen kera (oli muuten hyviä), pelattiin yömyöhään tietokoneella pelejä ja pohdittiin, puuttuuko vauvalta enää mitään.

Tänään, eli sunnuntaina, lähdettiin vielä ajamaan Kaareen. Kierreltiin vähän kauppoja aluksi, mutta lopulta päädyttiin vaan Prismaan. Ostettiin vauvanpatja, petauspatja, vauvantyyny ja ps4-pelikin tarttui alesta mukaan (7 days to die). Nyt olen kotona laittanut vauvan sängyn loppuun saakka valmiiksi ja ollaan vähän kaappeja siivoiltu sekä tehty ruokaa.

Ollut ihana ja rauhallinen viikonloppu. Tänään varmaan vähän pelaillaan tuota peliä, siivoillaan ja sen sellaista. Huomenna herään itsekin aikaisin hakemaan uutta passia nimenvaihdon vuoksi. Nyt on jo huhtikuu! Alkaa jännittää ja synnytys pyörii koko ajan mielessä...

Rv 35+6 neuvolalääkäri

Tänään oli raskauden viimeinen neuvolalääkäri eli niin kuin yleensäkin raskauksissa, 36. raskausviikolla. Olin jännittänyt käyntiä etukäteen lähinnä sen vuoksi, olisiko vauva edelleen pää alaspäin ja vaikuttaisiko siltä, että vauva mahtuu tulemaan alateitse?

Alussa kävimme lääkärin kanssa läpi raskauden kulkua ja vastailin hänen kysymyksiinsä. Sain myös kertoa, jännittääkö joku asia synnytyksessä minua.

Keskustelun jälkeen lääkäri teki sisätutkimuksen, jossa katsottiin kohdunsuun tilannetta sekä ensisynnyttäjänä myös lantioluita (mahtuuko vauva tulemaan alateitse ulos vai ei). Lääkäri oli mukava ja varovainen, mutta jostain syystä tutkimus oli todella kivulias ja tuntui kestävän kauan - aivan päinvastoin kuin mitä olin ajatellut. Hän tosin sanoikin, että tämä tutkimus on nyt vähän rajumpi, koska täytyy tutkia ne lantioluut samalla. Kohdunsuu oli kiinteä ja kiinni, kohdunkaulaa ei aivan ylettynyt mittaamaan. Tutkimuksessa selvisi, että lantioluiden suhteen ei ole alatiesynnytyksessä ongelmaa ja kyseistä tutkimusta ei mahdollisissa seuraavissa raskauksissa tarvitsisi enää uudelleen tehdä.

Lääkäri sanoi, että vauvan pää tuntuu olevan alhaalla, mutta hän katsoi vielä varmuuden vuoksi ultralla tilanteen. Pää oli tosiaan onneksi edelleen alhaalla ja vauvalla näytti olevan kaikki muutenkin hyvin. Sf-mitaksi saatiin 29,5. Verenpaine oli hyvä ja kuulemma vauva kooltaan normaali (meni käyrien mukaan). Onneksi, sillä olin pelännyt raskausdiabeteksen vaikuttaneen vauvan kokoon.

Taas ne virtsan proteiinit olivat plussalla ja taas joudun kiikuttamaan tällä viikolla näytettä labraan.. Alkaa vähän kyllästymään, kun ne on jatkuvasti silloin tällöin plussalla, mutta koskaan ei kuitenkaan mitään ongelmaa ole. Tuo ravaaminen labrassa vaan vähän nyppii.

Mulla on ollut nyt tuon sisätutkimuksen jälkeen aika kovia alaselkä ja -vatsakipuja. Jostain olenkin lukenut, että joillain on joskus lähtenyt synnytys käyntiin rajun sisätukimuksen jälkeen... Minullakin lääkäri aika kovasti pyöritti sormia jne. ja pelkäsin, että pyörittää kalvoja samalla. Koitan ottaa nyt loppupäivän rauhallisesti ja toivoa, että kipu menee ohi. Vauva saisi olla mahassa vielä ainakin täysaikaiseksi (rv 37+0) saakka.

Ajoharjoituksia

Saatiin vihdoin näin viime tippaan ennen synnytystä auto käyttöömme ja ollaan nyt hissukseen harjoiteltu sillä ajamista (itse olen esimerkiksi ajanut viimeksi monta vuotta sitten, koska ei ole ollut autoa millä ajella) ja ajokokemusta on vielä aika vähän muutenkin kummallakin.

Päätettiin, että minä en nyt vauva mahassa lähde harjoittelemaan kehälle tai muutenkaan isommille teille, mutta pääasia olisi, että mies saisi kerättyä tässä vielä ajorohkeutta ennen synnärille lähtöä. Olisi niin hienoa päästä sinne omalla autolla ja etenkin sieltä pois. Kesällä olisi myös mukava päästä mökkeilemään pikkuisen kanssa ihan omalla autolla.

Ajot ovat lähteneet hyvin käyntiin ja aika nopeasti se ajovarmuus tuntuu kasvavan. Alkuun ollaan nyt pidetty appiukkoa mukana, jotta saadaan tarvittaessa neuvoja ja apuja, mutta myös hiljalleen ollaan alettu tekemään pienempiä matkoja kahdestaan. Se fiilis, kun pääsee vaikka kauppaan autolla eikä tarvitse raahata pulloja ja takaisin tullessa ruokia busseissa!

Vähänhän auto tuo aina kuluja tullessaan, mutta tuntuu olevan meille nyt lapsen tullessa aika pakollinen hankinta. Halutaan tehdä kaikkea perheenä, viedä lasta kätevästi myöhemmin päivähoitoon ja kesällä mökkeillä yms. ja auto tietenkin helpottaa kaikkea aika paljon (myös niitä kauppareissuja).

Vielä pitäisi harjoitella tässä turvakaukalon asentamista autoon. Onneksi vielä on laskettuunkin noin kuukauden verran aikaa. Muutenkin kauhea pesänrakentamistarve herännyt! Ollaan siivoiltu kaappeja ja nytkin myydään pois meidän olohuoneen isohkoa lasipöytää, jotta lapsella on tilaa liikkua, konttailla jne.

35. raskausviikon masu

Tänään on rv 34+5 ja masu näyttää tuolta. Koko vaihtelee kamalasti sen mukaan, miten vauva mahassa majailee. Vauva on nyt 42,5-47 cm pitkä ja painaa jopa 2,5 kiloa (keskosen rajana pidetään 2,5 kiloa). Vauvan täysiaikaisuuteen (rv 37+0) on kuitenkin vielä muutama viikko.

~ Edelliset masupäivitykset löydät linkkien takaa ~

♥ 32. raskausviikon masu ♥ 29. raskausviikon masu ♥ 24. raskausviikon masu ♥ 21. raskausviikon masu 

♥ 19. raskausviikon masu ♥ 16. raskausviikon masu ♥ 15. raskausviikon masu ♥ 14. raskausviikon masu 

♥ 13. raskausviikon masu ♥ 12. raskausviikon masu ♥ 11. raskausviikon masu

Hääpäivä

Asteltiin miehen kanssa viime perjantaina miehen kanssa maistraattiin ja otin samalla miehen sukunimen. Nyt ollaan sitten koko perhe yhtä ♥ Tulevalle lapsoselle tulee siis myös tämä miehen sukunimi.

Oli aika nopea ja helppo toimitus. Ei haluttu kumpikaan mitään isoja häitä. Olin tilannut ihanan vaalean beigen äitiysmekon nettikirpputorilta 18 euron hintaan sekä samasta paikasta myös valkoisen boleron 4 eurolla. Mies oli ostanut valkoisen kauluspaidan Dressmannilta.

Minulla ei tietysti ollut mitään odotussukkahousuja, joten vedin päälleni vaaleat nylonsukkahousut, jotka saivat olla häiden ajan vatsani alapuolella. Jalkaan laitoin mustat tennarit.

Äiti ja iskä hakivat meidät yhden aikaan kotoolta. Meille sattui aika epämiellyttävä sää (äiti sanoi tosin, että huono sää hääpäivänä tietää hyvää avioliitolle) ja vettä satoi. Ajoimme auton lähelle maistraattia ja kahdelta meidät vihittiin avioliittoon. Isä videokuvasi tapahtuman ja äiti otti kuvia muistoksi.

Kotona pidimme pienet illanistujaiset ystäväpariskuntamme kanssa. Itse join muumishampanjaa ja muut maistelivat vähän ihan "oikeaa" kuohuvaa. Olin tehnyt kotona hääkakun ja vähän muutakin tarjottavaa. Illalla tilasimme vielä nepalilaista ruokaa.

Lauantaina juhlistimme avioliittoamme vielä appiukollani, jonne myös omat vanhempani tulivat. Sunnuntaina joimme vielä hääkahvit mummini kanssa vanhemmillani. Kaiken kaikkiaan oli siis todella tapahtuman täyteinen viikonloppu ja tänään on ollut ihana ottaa rennosti.

Nyt on sitten kaikkia passin ja ajokortin uusimiset edessä. On se niin vaikea tottua uuteen sukunimeen. Tuntuu vähän kuin osa identiteettiäni olisi muuttunut.

Mitä mukaan sairaalakassiin?

Olen laatinut listaa siltä pohjalta, mitä olen netistä neuvoksi löytynyt ja mitä muut ovat minulle vinkanneet. Tässä vähän listaa siitä, mitä aion itse ainakin ottaa mukaan. Osa tulee pakattua vasta ihan lopuksi, koska tarvitsen tuotteita ihan loppuun saakka ennen synnytystä.

Perusjutut:
♦ Yöpaita
♦ Alushousuja
♦ Sukkia (kuulemma sairaalansukat saattavat olla löysiä ja epämukavia)
♦ Crocsit (omat sisäkengät hyvä olla mukana)
♦ Imetysliivit
♦ Neuvolakortti
♦ Videokamera ladattuna (kiva taltioida hetkiä synnytyksen jälkeen)
♦ Lompakko
♦ Avaimet
♦ Tukisukat (kuulemma ainakin sektiossa hyvät, mikäli siihen joutuisin)

 Hygieniatarvikkeet:
♦ Shampoo ja hoitoaine (mulla mukana yhdistelmä näistä: kätevää)
♦ Hiusharja ja pompuloita, pinnejä
♦ Imetysuojia
♦ Harso(ja)
♦ Dödö
♦ Hammasharja ja –tahna
♦ Yösiteitä (olen kuullut, että näitä kannattaa olla muutama mukana)

Ajanviete:
♦ Kännykkä ja laturi
♦ Luettavaa (? en vielä tiedä, otanko vai en)

Eväät:
♦ Myslipatukoita
♦ Keksejä
♦ Lakuja (kuulemma mahdolliseen ummetukseen hyvä olla lakuja tai luumuja)
♦ Vesipullo, pillimehuja (sain neuvon, että oma juomapullo olisi hyvä olla)

Vauvalle:
♦ 2 bodya (50cm ja 56cm)
♦ Housut ja potkuhousut (62 cm ja 50 cm)
♦ Sukat
♦ Ohut pipo
♦ Nalleasu kotiinlähtöön (laskettu aika huhtikuun lopussa, joten ilmat eivät ole enää niin kylmät)
♦ Raapimisenestotumput

Muuta:
♦ Turvakaukalo autoon
♦ Turvakaukaloon pieni peitto
♦ Miehelle löysä paita (ihokontaktia varten)

Olen ajatellut kotiinlähtövaatetukseksi vauvalle tuon alimman kuvan yhdistelmän, eli ohut pipo, raapimisenestotumput, sukat, housut, sivulta napitettava body sekä nalleasu. Otin kuitenkin varalle myös pienemmän asustesetin (50 cm kietaisubody ja 50 cm potkuhousut) mikäli kyseinen asu on liian suuri vauvalle.

Tiedän, että ei näitä kaikkia välttämättä tarvitse ja sairaaloilla on huonosti säilytystilaa, mutta haluaisin ihmisten kokemuksen perusteella ottaa kyseiset asiat mukaan synnytykseen. Monen asian ainakin itse koen näin ajatuksena tarpeelliseksi (kuten hygieniatuotteet sekä sisäkengät). Kuitenkin henkilökohtaista, mitä synnyttämään haluaa pakata mukaansa. Minunkin sairaalakassin sisältö saattaa vielä muuttua ennen huhtikuun loppua.

Mitä äitiyslomalla voi tehdä?

Olen tehnyt tämän nyt sen perusteella, mitä itse olen äitiyslomalla puuhaillut ja lähinnä kyseessä ensiodottajan äitiysloma ennen vauvan syntymää.

1. Kaappien järjestelyä

- Tätä olin ajatellut itse tekeväni paljonkin äitiyslomalla, mutta ainakaan toistaiseksi en ole vielä tarpeeksi innostunut ajatuksesta. Meillä kaapit täynnä myös mieheni tavaroita, joten järjestelen niitä mieluummin uusiksi hänen kanssaan.

2. Käy kirpputoreilla/kaupoilla

- Niissä voi käydä ihan itsekseen, mikäli seuraa ei tahdo löytyä. Päivisin kirpputoreilla ja kaupoissa ei ole niin paljoa väkeäkään. Täytyy tosin myöntää, että itselläni on jo niin paljon tavaraa ja muuta, ettei ole tullut tätä kovinkaan harrastettua.

3. Katsele tv:tä/sarjoja

- Itse en ole kovin paljon televisiota katsellut, mutta pleikkarin kautta olen katsellut youtubea (lähinnä erilaisia vauva-kanavia ja leivontavideoita) ja kirjastosta lainaamaani sarjaa. Sarjoja näkee myös netin kautta (itse katselen välillä mm. vanhoja toisenlaiset äidit -jaksoja sekä teiniäitejä). Netflix suljettiin juuri, koska sitä ei tullut oikein katsottua.

4. Näe ystäviä ja sukulaisiasi

- Ollaan jonkun verran miehen kanssa nähty välillä yhteisiä ystäviämme ja se on tuonut aina ihanasti piristystä päivään. Myös sukulaisia ja etenkin vanhempiamme on tullut nähtyä ja itse ainakin nautin, kun pääsen keskustelemaan raskaudesta ja muustakin oman äitini kanssa.

5. Vietä puolisosi kanssa aikaa

- Menkää vaikka elokuviin tai syömään, nyt kun on vielä aikaa. Me ollaan käyty nyt katsomassa (tosin ystävien kanssa) Fifty Shade darker sekä Tom of Finland. Jälkimmäistä etenkin voin suositella. Yhteistä aikaa voi viettää myös kotosalla tehden hyvää ruokaa, käyden lenkillä, pelaillen tai katsellen elokuvia yhdessä.

6. Siivoile

- Itse olen melkein joka päivä jotain siivonnut. Lähinnä olen tiskaillut tiskejä, pyyhkinyt pöytiä, siivonnut vessaa ja sen sellaista, jotta meille jäisi enemmän yhteistä aikaa, kun mies tulee töistä kotiin. Olen myös pessyt ja silittänyt kaikki vauvanvaatteet. Niitä olikin niin hurjan paljon, että seisoin eilen lähes viisi tuntia silittelemässä niitä.

7. Järjestele vauvatarvikkeet

- Minä olen mm. järjestellyt vauvan sänkyä kuntoon ja eilen laitoin hoitopöydän kuntoon. Sen hyllyihin pääsi vain alle 60 cm vaatteet. Muut odottavat vuoroaan toisaalla pestyinä ja silitettyinä.

8. Leivo tai tee erilaisia ruokia

- Itse olen leiponut lähinnä sämpylöitä, mutta ruokia tehdään yleensä yhdessä miehen kanssa. Eilen tehtiin makaronilaatikkoa ja syötiin niitä kylään tulleen äitini kanssa. Sämpylätkin saivat kehuja. Monet myös leipovat ja tekevät ruokaa valmiiksi pakkaseen ennen synnyttämään lähtemistä, jotta sitten vauvan kanssa ei tarvitse kuin lämmittää pakkasesta ruokaa, jos on kipuja ja muutenkin kiire jne.

9. Pakkaa sairaalakassi valmiiksi

- Yleensä sanotaan, että se kannattaa pakata noin kuukausi ennen laskettua aikaa, jos synnytys alkaakin jo aikaisemmin. Itse olen kyllä jo nyt tänään (rv 33+0) pakkaillut sitä, niin ei tarvitse sitä enää sitten miettiä. Tykkään muutenkin, että saan viimeisen kuukauden keskittyä vain olemiseen.

10. Rentoudu ja pyri nauttimaan olostasi

- Aina ei ole pakko tehdä mitään. Voit vain olla, nostaa jalat ylös ja ottaa rennosti. Itse sain työkavereiltani lähtiäislahjana lahjakortin intialaiseen päähierontaan, jonka olen ajatellut tässä vielä käyttää lähiaikoina.

11. Osta ja täyttele vauvakirjaa

- Minä en ole sitä vielä hankkinut, koska äiti haluaa, että se jää muiden hankittavaksi (sanoo muutenkin, että ostelen liikaa kaikkea valmiiksi).

12. Värittele aikuisten värityskirjaa

- Minultakin löytyy kyseinen kirja värikynineen, mutta en ole toistaiseksi saanut aikaiseksi sitä ikinä kamalasti väriteltyä.

13. Lue kirjoja tai lehtiä

- Itse lainasin synnytystä käsittelevän kirjan, jota olen lukenut silloin tällöin. Vauvalehdet voisivat myös olla kivaa ajanvietettä.

14. Nauti musiikista

- Minulla on ollut melkein koko äitiysloman ajan spotify päällä jatkuvasti, kun yksin kotona vietän aikaani.

15. Pelaile pelejä ja surffaile netissä

- En ole kamalasti ehtinyt vielä pelailla, mutta välillä olen pleikalla saattanut pelata mineä (kiva rakennella isoja alueita ja käyttää luovuutta) ja joskus simssiä tietokoneella. Netissä on tullut kyllä pyörittyä ja etenkin facebookin vauvaryhmät ovat mukavia vertaistukipaikkoja.

16. Liiku

- Mikäli kivuilta kykenet, käy lenkeillä, uimassa tai jumppaile vaikka kotosalla. Hyvä myös synnytyksen kannalta olla liikkeessä.

17. Ota kuvia raskausajan vatsastasi

- Voit käydä kuvauttamassa vatsaasi kuvaajalla, pyytää puolisoasi (tai ystävää, sukulaista tms) ottamaan kuvia tai ottaa niitä itse. Myös perhekuva voisi olla ihana muisto raskaudesta. Raskausvatsan voi myös tallentaa kipsaamalla vatsan.

18. Kirjoita päiväkirjaa tai blogia

- Olen itse tykännyt paljon kirjoitella raskausajan muistoja ylös tänne blogiin. Mukava tapa purkaa omia fiiliksiä ja jää myöhemmälle ajalle muisto raskausajasta.

Siinä jotain ajatuksia. Ylipäätään tee asioita joista nautit ja yritä ottaa rennosti ja nauttia olostasi. Lepää ja kerää voimia tulevaan. Niin yritän itsekin tehdä aina kun vaan maltan.