Viikko on sujunut ihan kivasti ja aika samalla tavalla kuin muukin raskaus tähän saakka. Olen kuitenkin alkanut hiljalleen jännittämään kaikkea ja myös pelkäämään, että vauva syntyisi liian aikaisin, ei olisikaan terve tai että synnytyksessä kävisi jotain. Tieto lisää tuskaa ja sen olen nyt huomannut, kun olen liikaa lukenut kaikkia surullisia tekstejä lapsen menetyksestä jne. Ei ehkä kannattaisi raskaana lukea niitä.
Minulla alkoi toissailtana aivan järkyttävä selkäkipu oikealla alaselässä, kun makoilin oikealla kyljelläni. Aluksi säikähdin, että se on supistus ja että vauva tulee ulos ja ryntäsin kuuntelemaan vauvan sydänääniä dopplerilla, mutta mitä ilmeisemmin kyse oli vain selkäsärystä. Menin nukkumaan ja heräilin aina kääntyessäni pois vasemmalta kyljeltäni järkyttävään selkäkipuun - aina siinä samassa kohdassa. Soitin aamulla neuvolaan, mutta he sanoivat, ettei kuulosta ainakaan supistuksilta ja neuvoivat olemaan terveyskeskukseen tai työterveyteen yhteydessä.
Kivut jatkuivat koko eilisen vapaapäiväni. Selällään oleminen, oikealla kyljellä oleminen, seisominen, oikean käden ojentaminen ja niin edelleen - kaikki sattuvat oikealle alaselkään. Sauna tuntui auttavan hetkeksi, mutta kipu paheni pian taas. Laitoin ennen nukkumaanmenoa kylmägeeliä sekä otin panadolin, mutta silti myös viime yö meni kivuista kärsien ja sain unta yhteensä ehkä noin tunnin pari. Jouduin siis olemaan tänään pois töistä ja sain onneksi työterveydestä iltapäivälle ajan.Nyt samaan aikaan selkäsärkyjeni kanssa vauva on alkanut potkimaan hurjan usein. Ennen tunsin potkuja muutaman kerran päivässä, mutta nyt hyvin usein. Illalla nukkumaan mennessä on vaikea saada unta, kun vauva potkii todella kauan ja melko kovaakin ja heti kun herään, hän potkii taas.
Näin viime yönä karmaisevan unen. Uni pohjautui muutaman viikon vanhaan uneeni, jossa minulla heilui keskimmäinen alahammas, jossa ihmettelin unen merkitystä. Nyt näin unta, että hölkkäsin myös raskaana olevan ystäväni kanssa (hän on tosin paljon minua pidemmällä raskaudessaan) metsässä ja en millään pysynyt hänen perässään. Yhtäkkiä hän pysähtyi ja kohdallani kääntyi sanomaan minulle: "Nyt tiedän. Se minun ennustukseni tarkoitti, että vauva kuolee syntyessään ja sun, että se kuolee jo kohtuun". Heräsin järkyttyneenä. Miksi aivot tekevät tällaista raskaana? Aivan kamalia ja sekavia unia koko ajan.
Lauantaina on jouluaatto ja mulla on vieläkin lahja-asiat hieman kesken. En ole tämän selänkään takia voinut hoitaa asioita nyt loppuun. Kotonakaan ei ole mitään joulusisustuksia, kun kirpputorin ja muiden asioiden takia sekin asia on jäänyt. Huomenna olisi vielä tarkoitus leipoa joululahjoja, jos selkä vaan antaa sen verran myöden. Nyt olen yrittänyt vaan välttää selän rasittamista, kun se tuntuu kipeytyvän ihan kaikesta.
Enää noin 19 viikkoa laskettuun aikaan ja 12 viikkoa äitiysloman alkuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti