3D/4D-ultran maksuton uusintakäynti

Papu haukotteli nenä kiinni anturia, jolloin hänen nenänsä "katosi"

Tänään on ollut aika kurja päivä, koska minua on aamusta asti huimannut todella paljon ja en ole meinannut pysyä pystyssä lainkaan. Näkö on heittänyt ja en ole pystynyt keskittymään mihinkään. Neuvolassa kuitenkin sanottiin, että heikotus ja jopa pyörtyily kuuluvat raskauteen, eikä tämän takia aikaa vielä haluttu varata. Jouduin lähtemään kesken päivän töistä pois ja olen tänään koittanut lepäillä. Seurailen nyt tilannettani ja toivon, että olo helpottaisi huomiseksi ja pääsisin aamulla töihin.

Minulla oli jo ennen matkaa varattuna uusi maksuton 3D/4D-ultrakäynti, sillä ennen matkaa käydessämme kyseisessä ultrassa, ei pikkumies halunnut esitellä kasvojaan lainkaan. En voinut enää perua aikaa ja ajattelin, että olisi hyvä nähdä, että vauvalla on kaikki hyvin omasta huonovointisuudestani huolimatta.

Onneksi menin ultraan. Ultraaja oli eri kuin aiemmilla kerralla, mutta todella mukava ja jäi hänestä todella hyvä mieli. Hän heti kyseli voinnistani ja mitattiin lopuksi myös verenpaine (jonka olisin halunnut mennä neuvolaan mittaamaan tänään). Viikkoja minulla oli nyt 26+6 ja mittojen mukaan papu painoi nyt jo 1046 g.

Mies ei päässyt tänään valitettavasti mukaan, kun ei työltään päässyt, mutta sain onneksi äitini sekä isäni seurakseni. Onneksi, sillä minun olisi ollut vaikea matkustaa julkisilla sieltä pois heikon oloni vuoksi. Oli myös mukavaa, että isäni pääsi ensikertaa mukaan ultraan.

Meidän papunen se oli taas kasvot kohti istukkaa ja käsi kasvojensa edessä. Hän tarjosi meille ainoastaan niskaansa, eikä kasvoja meinattu nähdä lainkaan. Yritimme aika kauankin saada häntä siirtämään kättään ja odottelimme rauhassa, mutta hän pysyi koko ajan samassa asennossa. Sain luvan nousta hetkeksi ylös ja join pillimehua. Käännyin oikelle kyljelleni, mutta edelleen vauva oli samassa asennossa, eikä hievahtanutkaan. Ultraajakin jo sanoi, että ainakin voimme sitten näyttää hänelle myöhemmin kuvat ja videot ja kertoa, millainen piiloutuja hän oli.

Varovasti ultraaja heilutti vatsaani toisesta päästä, jolloin pojumme suostui vihdoin siirtämään kätensä syrjään ja saimme hieman kasvokuvia. Oli niin mahtavaa nähdä hänen kasvonsa piirteet. Kätilö sanoi, että toivottavasti tykkäät imettää, sillä papu se imeskeli kohdussa kohdun seinämiä, napanuoraa, nyrkkiään ja maiskutteli myös ihan muutenkin vaan suutaan.

Ultra oli aivan mahtava kokemus. Tulevat isovanhemmat olivat myös häkeltyneitä ja ihmettelivät, miten nykytekniikka on niin uskomatonta. Vaaleanpunaiset kuvat ovat todella aidon näköisiä ja äitinikin sanoi, että aivan kun katsoisi suoraan kohdun sisälle.

Tunnistin heti jotain piirteitä itsestäni, kuten pyöreän nenän ja kasvojen muodon. Vauvalla näytti sen sijaan olevan isänsä tuuheat ja pitkät ripset sekä pitkät jalat (sääriluun mitasta on puhuttu joka kerta, kun näyttää olevan niin pitkä poika tulossa). Taas sanottiin, että on kyllä todella pyöreä pää, jota sanottiin jo rakenneultrassa. Pikkuveljestäni sanottiin myös niin aikoinaan ja onhan minullakin aika pyöreä pää. Onneksi vauvoilla on kuitenkin aukile, joten pää pääsee syntymään normaalisti muodostaan riippumatta. Sukupuolikaan ei jäänyt taaskaan epäselväksi, koska esitteli kyllä sen osuuden jopa mieluummin kuin kasvonsa, heh.

Nyt pitäisi vielä tulostaa yksi kaikista kuvista ja kehystää se meille kotiin. On kyllä niin onnellinen olo. Niin suloinen vauva meillä ja niin ihana! En malttaisi odottaa, että saan sen tänne syliini.

Kova on kyllä meidän papu piiloutumaan ja viihtyy aina käsi kasvoillaan tai piilossa istukan takana. Pitääkin hommata hänelle uniriepu tai sellainen mustekalalelu lonkeroineen. Voisi olla aika kova juttu.

Vielä hetki, niin mies tulee töistä ja pääsen näyttämään hänellekin kuvat. Nyt pitää mennä nostamaan taas jalkoja, kun heikottaa sen verran.